Taustamusiikkia kaupungissa – talkookutsu aistikyvyiltään erityisille

Liikutko arjessasi kaupungilla? 

Onko sinulla erityinen kuulo? Esimerkiksi:

  • kuulonalenema? (ikäkuulo, kuulovamma, käytät kuulolaitetta tai -implanttia)
  • kuulon herkistymä? (esim. misofonia tai hyperakusia eli ääniyliherkkyys)
  • muu kuuntelemiseen liittyvä erityisyys tai kuulon käyttötapa? (näkövamma, synestesia, tinnitus, toispuoleinen kuulo, jokin muu kuuntelemisen ominaisuus)

Haluaisitko kertoa kokemuksistasi taustamusiikista? Entä haluatko auttaa tutkijoita ymmärtämään taustamusiikin kokemista osana kaupungin ääniympäristöä?

Mikäli näin on, kutsun sinut osallistumaan tutkimukseen. Tarkoituksenamme on ymmärtää sitä, miten eri tavoin taustamusiikkia voi kaupungissa kuulla ja kokea. Toivon tutkimukseni osaltaan lisäävän tietoisuutta erilaisista kuulokyvyistä, kaupungin äänellisen kokemisen moninaisuudesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä haasteista. Taustamusiikilla tarkoitan äänitemusiikkia, joka soi julkisessa tai kaupallisessa tilassa jatkuvana virtana ja joka on useimmiten tarkoitettu asiakkaille tai muille tilassa asioitaan hoitaville.

Mikäli koet, että olisit tutkimuksen kohderyhmää, jätä yhteystietosi tällä lomakkeella, niin otan sinuun yhteyttä. Yhteystietojen jättäminen ei vielä tarkoita tutkimussuostumuksen antamista eikä se sido sinua mihinkään. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voit keskeyttää sen koska tahansa ilman perusteluja. Yleisen ohjeistuksen osallistumiseen löydät tämän sivun alaosasta.

Keruu liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan “Kuuntelun kulttuurit, medioidut äänet ja rakennetut tilat” (ACMESOCS) tutkimushankkeeseen. Hankkeessa kysytään, kuinka taustamusiikkia koostetaan ja käytetään sekä kuinka kaupunkilaiset kokevat yhteisessä tilassa soivan musiikin. Työ tehdään Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimusaineisto tallennetaan ilman nimitietoja ja sitä säilytetään salatussa, tutkimuskäyttöön tarkoitetussa IDA-tietokannassa noudattaen TENK:n tietosuojakäytänteitä ja tutkimuseettisiä periaatteita.

Anna mielelläni lisätietoja tutkimuksesta:

dosentti Meri Kytö, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto

meri.kyto@uef.fi

040 720 6278

***

Yleiset osallistumisohjeet

Pyytäisin sinua raportoimaan arkisia kuulohavaintojasi taustamusiikista kymmenen päivän ajalta. Taustamusiikilla tarkoitan äänitemusiikkia, joka soi julkisessa tai kaupallisessa tilassa jatkuvana virtana ja joka on useimmiten tarkoitettu asiakkaille tai muille tilassa asioitaan hoitaville. Raportointipäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä, vaan ainoastaan sellaisia joina liikut kaupungilla asioilla muutenkin (töissä, kaupassa, syömässä, kävelyllä, kirjastolla, harrastamassa), ja niiden tulisi mielellään (mutta ei välttämättä) ajoittua touko-elokuulle.

Raportointitapa voidaan sopia ja sovitella sinulle helpoksi ja mahdollisimman vaivattomaksi. Pikaviestimellä (WhatsApp, Messenger, tekstiviesti), sähköpostilla, kirjeellä, eri tavat sopivat hyvin.

Tarkemmat ohjeet

Tee näin kun törmäät taustamusiikkiin kaupungilla kulkiessasi:

  1. Kuvaile kuulemaasi musiikkia tai pyri tunnistamaan kappale 
    • Voit käyttää apuna äänitteentunnistussovellusta (esim. Shazam tai SoundHound), jos sinulla on älypuhelin ja kannat sitä arjessasi mukana. Kuvakaappaus äänitteentunnistussovelluksen poimimista tallennetiedoista olisi tutkimukselle avuksi mutta ei välttämätön. Tässä esimerkki Shazamistä kuvakaapattuna:
IMG_1371.jpg
Kuvakaappaus Shazam-sovelluksesta, Alanis Morisetten kappale “Ironic”.
  1. Kirjaa ylös kellonaika ja kuuntelupaikka:
    • Minkä liikkeen, ravintolan, tms soittamaa musiikkia kuulemasi oli
    • Jos käytät älypuhelinta voit käyttää avuksesi myös karttasovellusta tai pikaviestimessä “jaa sijainti”-toimintoa.
  2. Laita muistiin muutama huomio:
    • Kuuluuko musiikin rytmi, melodia, onko kyseessä sinulle tuttu kappale tai esittäjä, kuuletko laulua tai sanojen kielen, kuuletko laulajan sukupuolen (nais- vai miesartisti), tuoko musiikki mieleen jonkun ajan tai paikan
    • Kauanko vietit paikassa aikaa, mikä musiikissa tai tilanteessa kiinnitti huomiosi, miltä musiikki tuntui kyseisessä tilanteessa
    • Mitä muuta tilassa kuului samaan aikaan
  3. Lähetä tiedot ja huomiosi minulle 
    • pikaviestimellä saman tien
    • kootusti sähköpostilla päivän päätteeksi, tai 
    • muulla sovitulla tavalla

Kun olet raportoinut kymmenen päivää, haluaisin vielä kysyä sinulta muutaman taustoittavan kysymyksen. Tämän voimme myös tehdä sinulle sopivalla tavalla (kirjoittamalla, puhelimitse, etäyhteydellä, tilanteen salliessa kasvotusten).

Olen käyttänyt vastaavaa keruumenetelmää aikaisemmin. Voit tutustua aikaisempiin kirjoituksiini taustamusiikista näistä linkeistä:

https://journal.fi/elore/article/view/110825/66977].

https://doi.org/10.23985/evk.90066

Miten puhua äänestä? Esimerkkejä äänen sanallisesta kuvaamisesta

Sain kutsun esittää otsikon puheenvuoron Suomen Arvostelijain Liiton verkkokoulutusiltapäivässä 6.5.2021.

“Miten kirjoittaa äänestä ja äänitaiteesta? Millaisia erityispiirteitä podcastien ja äänikirjojen kritiikkiin liittyy? Millaisia audiotuotantoja on nykyisin saatavilla? Entä miten ääniteoksen vastaanottoa voisi sanallistaa?

Koulutuksessa oli kolme eri näkökulmista ääntä ja kritiikkiä käsittelevää alustusta sekä lopuksi paneelikeskustelu. Dosentti Meri Kytö tarkasteli äänitaidetta ja äänestä kirjoittamista, tuottaja, toimittaja Emil Johansson podcastkritiikkiä ja kulttuuritoimittaja, kriitikko Arla Kanerva äänikirjakritiikkiä. Koulutuksen juonsi ja paneelikeskustelun veti kriitikko Vesa Rantama.”

Tallenne koko tapahtumasta löytyy Kritiikin uutisten sivuilta (ja YouTubesta): https://www.kritiikinuutiset.fi/2021/04/23/aani-ja-kritiikki-verkkokoulutus/

Kiitokset toiminnanjohtaja Riikka Laczakille kutsusta koulutukseen.

Aamukahvilla Turun kaupunginkirjastossa

Mainio Hanna Kaikko Turun musiikkikirjastosta pyysi minut rupattelemaan äänimaisemasta ja äänen- ja musiikintutkijan hommista Instaliveen.

Keskustelumme äänimaisemasta, kirjastoista, äänentutkijan menetelmistä ja vähän äänitaiteestakin tallenteena täällä: https://www.instagram.com/p/CLtad3AHRmh

Laitan tähän linkiksi vielä tuohon kirjastojen äänimaisemasuunnitteluprojektiin tekemäni ohjeet henkilökunnalle, olin ne jo melkein unohtanut: “Yleisten kirjastojen äänimaisemallinen analyysi ja henkilökuntaopas äänimaiseman huoltoon” (2018).

Merin #joululaulubingo

HKMS000005_000003da.jpg
Joulu sotasairaalassa. Potilas radion ääressä.
Kuvaaja: Väinö Kannisto, 1941
Helsingin kaupunginmuseo

Innostuin aikoinaan Kari Korolaisen (2012) väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin koristelua folkloristiikan näkökulmasta. Keskustelut seminaarissa herättivät ajatuksia koristelun käytännöistä. Että milloin ne jouluvalot voi jo laittaa ikkunaan ja koska ne pitää ottaa pois. Onko kummaa pitää pääsiäispupua telkkaripöydällä koko vuoden? Miten koristelun rituaalit muotoutuvat?

Itseäni kiinnostavat erilaiset äänimaisemaan liittyvät sesongit, kutsun niitä kalendaarisiksi äänimaisemiksi. Nykyinen akatemiahankkeemme (Kuuntelun kulttuurit, medioidut äänet ja rakennetut tilatACMESOCS) on kiinnostunut kaupungeissa soivasta taustamusiikista. Mikäpä olisi kalendaarisempaa kuin joulumusiikki kauppakeskuksessa?

Joululaulujen käyttö taustamusiikkina on selkeän kalendaarista: sesongin käytännöksi on näemmä viime vuosina muotoutunut ”ei ennen Pyhäinpäivää tai Black Fridayta” ja ”hiipuu siinä välipäivinä”. 

Koska sesonki nyt auttamatta alkaa lähipäivinä, ajatuksenani on pitää joukkoistettua joululaulubingoa, eräänlaista musiikillista joulumusiikkikalenteria. Mikä oikeasti soi ja missä?

Tapani toimia:

  1. Bongaan joka päivä välipäiviin asti vähintään yhden joululaulun kaupungilta. 
  2. “Shazammaan” sen (eli käytän äänitteentunnistussovellusta jos mahdollista eli jos kyse on äänitteestä ) ja kirjaan ylös kuuntelupaikan.
  3. Postaan tiedot tänne blogiini päivittäin.

Jos haluat osallistua bingoon ja auttaa minua, tee näin kun törmäät joululauluun:

  1. Tunnista kappale (käytä apuna Shazam tai SoundHound -sovellusta jos mahdollista) ja kirjaa ylös kuuntelupaikka.
  2. Lähetä tiedot minulle: osoitteeseen meri.kyto@gmail.com 
  • tai tämän postauksen alle kommenttina
  • tai risuaidalla #joululaulubingo Twitteriin 
  • tai Messengerissä 

Kuvakaappaus äänitteentunnistussovelluksen paljastamista albumitiedoista olisi plussaa! Tässä kuvaesimerkki Shazamistä kaapattuna:

IMG_1371.jpg

Lisään sitten lähettämäsi tiedot kalenteriin (nimimerkillä halutessasi) ja päivän postaukseen tänne sivuille merikyto.net.

Olen asettanut tavoitteeksi bongata mahdollisimman monta eri kappaletta (saa nähdä miten tämä toteutuu ja ovatko soittolistakeijut suotuisia). Referenssinä pidän kahta nuottijulkaisukokonaisuutta, ”Kultaista joululaulukirjaa” (suomalaista joulumusiikkimakua ja -perinnettä) sekä ”Popular Christmas sheet music 1980–2017” ja ”100 most beautiful Christmas songs: easy piano” (yhdysvaltalaista joulumusiikkimakua ja -perinnettä). Näissä julkaisuissa olevista kappaleista minulla on mittava 400:n kappaleen excel-tiedosto, johon kirjaan löydökset ja raportoin sitten kumpi lista on johdolla.

Joulumusiikkia on tutkittu toki aikaisemmin (mm. Jarman-Ivens 2008), mutta ei vielä paljoakaan osana musiikkikulttuuria Suomessa, eikä varsinkaan kaupunkitilan näkökulmasta. Pyrin nyt korjaamaan tilannetta, jos tämä joukkoistettu bingo jotenkin onnistuu.

 

Viitteet

Jarman-Ivens, Freya 2008. The musical underbelly of Christmas. In Christmas, Ideology, and Popular Culture, ed. Sheila Whiteley. Edinburgh: Edinburgh University Press.

Korolainen, Kari 2012. Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 32. Joensuu: University of Eastern Finland.

 

Tunnaritytöt – Jingle Belles Summer Tour 2019

Tunnaritytöt2019
Kuva: Olli Sotamaa.

Tunnarityttöjen toinen kesäkiertue Kaustisella lähestyy. Rintamäkeläiset kohtaa MacGyverin ja Matula Dallasin Jr:n, kun Tunnaritytöt kutsuvat muistelemaan television legendaarisimpia tunnussävelmiä, joita voi pitää nykyajan elävänä kulttuuriperintönä. Tampereelta, YLE TV2:n kotikaupungista kotoisin oleva trio tarjoaa kahden melodikan ja yhden viulun vinkeällä yhdistelmällä musiikillisia yllätyksiä ja rakkaita muistoja yhtä aikaa, ja jännittävät sovitukset saavat sinut hetkeksi miettimään. Onko se Bercerac? Vai kuitenkin Taivaan tulet? Tule ja hämmästy!

  • Kaustisen Teboil ti 9.7. Klo 12:00
  • Krenikka ke 10.7. Klo 17:00
  • Setori to 11.7. Klo 20:30

Yleisön pyynnöstä ohjelmistoon on sovitettu lisää lastenohjelmien tunnussävelmiä ja Lottoa kuullaan edelleen. Yhtyeessä soittaa Jenni Hokka, Johanna Hokka ja Meri Kytö.

Tunnaritytot_lego
Fanin näkemys yhtyeestä legoakkeleina.

Musiikki muutosvoimana -manifestin julkaisutilaisuus

Suoni
Haastattelemassa manifestin kirjoittajia Saijaleena Rantasta ja Kim Ramstedtia Tiedekulmassa. Kuva: Suoni ry.

“Musiikki muutosvoimana: Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti”
Tutkimusyhdistys Suoni ry, 2018. 159 sivua.
Toim. Sini Mononen & Susanna Välimäki
Kirjoittajat: Kaj Ahlsved, Sini Mononen, Kim Ramstedt, Saijaleena Rantanen, Juha Torvinen ja Susanna Välimäki.

Manifesti luettavissa suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa https://www.suoni.fi/julkaisu.